Ainon kanssa 2019-08-04T16:05:46+03:00 Blog Integration Feed Generator https://ainotuulia.vuodatus.net/ Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Kirje joulupukille]]> Tänään sitten rustasimme pyyntömme paperille ja paperin kuoreen. Kuoren äiti kiikuttaa huomenna postiin. Sitten jännityksellä odotamme, löytääkö joulupukki meidät jouluyönä Espanjasta. Varmuuden vuoksi lupasimme jättää pukille kodin takapihalle muutamia pipareita ja vettä. Jos pukki käykin vain meillä kotona, saa hän vähän levähtää ja löydämmehän mahdolliset tuomiset sitten täältä kotoa tapaninpäivänä kun palailemme reissusta.
Kirjeeseen kirjoitimme myös, että pääsääntöisesti Aino on ollut kiltti, vaikka välillä joitain yhteenottoja on Reetan (hoitopaikan paras kaveri) kanssa. Ja nythän se kiltteys vaan lisääntyy, kun koskaan ei voi tietää, missä tonttu piileksii ja kirjaa ylös kaiken tapahtuvan...
Toivomuslistakin pysyi onneksi kohtuuden rajoissa, listalle kirjoitimme ainoastaan Muumi-läppärin ja LEGO-palikoita, joihin kuuluu ikkunoita ja ovia, jotta saisimme LEGO-ukkojen asunnot hiukan viihtyisimmiksi.

]]> 2008-11-04T19:00:00+02:00 2019-08-04T16:03:27+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2008/11/kirje-joulupukille Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Henkiin herättelyä?]]> Hengissä siis ollaan. Maailman talous näyttää paljon paljon huonommalta kuin silloin kun viimeksi kirjoittelin, Aino on kasvanut pituutta varmasti lähes 10 senttiä ( on nyt jotakuinkin 90 cm) ja henkisesti monia kilometrejä. Ainon kanssa voi käydä jo ihan oikeita "keskusteluja", hän ottaa huomioon monenlaisia asioita, kuten että jos mummulla on käsi kipeä, on parasta kiivetä tuolille itse ja kieltäytyä kohteliaasti avusta. Tai jos esittää vastaväitteen fiksusti, voi saada paljon anteeksi: isä sanoi Ainolle: istu nyt nätisti tuolilla ja syö, Aino vastaa: kuule en minä nyt oikein ehdi, katsos mulla on tässä vähän hommia. Neidistä on tullut joissain asioissa hyvin pikkuvanha, muistaa paljon tärkeitä asioita ja muistaa niistä huomauttaa myös muille. Varsinkin jos joku sattuu sanomaan jotain VÄÄRIN tai vaikka vain Ainon mielestä VÄÄRIN, hän kyllä mainitsee siitä, ja nimenomaan painottaa sanaa VÄÄRIN!!
Monessa asiassa Aino on hyvin näppärä, hän pukee vaatteet ja riisuu hienosti, sekä ulko- että sisävaatteet. Polkupyörällä ajo on sujunut jo alkukeväästä asti hienosti, kohta varmasti ilman apupyöriäkin. Numerot Aino osaa lähes kahteenkymmeneen ja asioiden laskeminen sujuu kymmeneen asti.
Kesää vietettiin paljon merellä ja sielläkin Aino on kerta kerran jälkeen enemmän ja enemmän kotonaan. Veneessä hän liikkuu näppärästi ja ymmärtää hyvin monia veneasioita, harjoittelee veneen ohjaamista ja kyselee merikortista symbolien merkitystä. Majakat ja poijut on jo opeteltu tunnistamaan, tosin vasta minä tahansa poijuina, seuraavaksi kesäksi riittää sitten haasteita ilmansuunnissa ;)
Lempi asioita tällä hetkellä ovat ilmapallot, Hello Kitty, Myyrä ja legot. Näin joulun pikku hiljaa kolkutellessa kolisevat postiluukuista myös lukuisat lelumainokset. Niistä Aino valitsi jo itselleen kolme lego-kokonaisuutta: nämä kolme juttua mä haluan!
Jouluksi ollaan taas suuntaamassa Espanjaan. Sitä Aino onkin jo odotellut kesästä asti ja kertonut myös monelle, kuinka Espanjaan mennään suihkarilla, ja kun sieltä tullaan niin Aino täyttää kolme! Sitä odotellessa siis...

2022380.jpg             2022381.jpg
Ainon rapu-aarre esittelyssä                  Sauvakävelyä syksyllä

]]> 2008-10-29T22:11:00+02:00 2019-08-04T16:03:30+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2008/10/henkiin-herattelya Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Aino 2 vee]]>
Jotain enteillen Aino herätti äidin huudellen jo klo 04.30, eikä tämän jälkeen olisi nukuttanut lainkaan... Noin puolen tunnin taistelun jälkeen uni kuitenkin tuli ja sitä riitti vielä kahdeksaan asti.

Aamun ensimmäinen yllätys koettiin, kun Mikko-enon vaatteet löytyivät olohuoneesta, mutta enoa ei näkynyt missään! Mikko-eno oli nimittäin tullut illalla jo Ainon nukkuessa kylään ja lähtenyt aamulla Ainon nukkuessa kalaan. Eno oli kuitenkin jättänyt Ainolle hienot pinkit retkiruokailuvälineet, joissa riitti ihmeteltävää aamuksi. Sitten tuli mummu ja samalla isä toi myös ison paketin, josta paljastui hieno punainen hella! Mummu lisäsi riemua antamalla kattiloita ja astioita. Ja eikun keittopuuhiin! Siinä sitten maisteltiinkin sopat jos toisetkin, välillä lautasilta ja välillä suoraan pannusta.

Päikkärien aikaan mummu ja äiti järjestivät pienenpienet leipomissulkeiset, koska iltapäivällä oli luvassa lisää vieraita: hoitopaikan kaveri Reetta vanhempineen ja isin bändikaveri Janina ja Helvi-tytär ja Janne-isi tulivat ja toivat lisää lahjoja, mm. ihan oikean vauvanuken! Menoa ja meininkiä riitti, kun kolme tyttöä, joilla ikäeroa alle kuukausi, temmelsivät ja kiljuivat yhteen ääneen. Ilmapallot olivat illan selkeä hitti ja silmänräpäyksessä oli Ainon huone kuin pommin jäljiltä. Bileiden teemana oli Nalle Puh ja äiti oli tehnyt teemaan sopivan Puh-kakun, joka tosin jäi vähemmälle suosiolle, koska ei ollut aikaa pysähtyä ruokapöytään, kiire kiire!

Kavereiden iltapuuroaika kuitenkin tuli ja ajoi tytöt koteihinsa. Ainolle jäi vielä kierroksia, jota purettiin ilmapalloihin ja iskään ja äitiin ja vielä nukkumattiinkin. Yhä edelleen kuuluu sängystä synttärisankarin jupinaa. Mutta iloinen ja reipas tyttö on nyt jokatapauksessa kaksi vuotta!
]]> 2008-01-12T21:24:00+02:00 2019-08-04T16:03:32+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2008/01/aino-2-vee Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Joulun jolkotusta]]>
Ainolle tämä oli ensimmäinen varsinainen koskeus jouluun, joten kaikki oli myös uutta ja jännää. Joulupukin asuinpaikaksi selvisi nopeasti Korvatunturi (tosin on hyvin vaikeaa tietää, mitä alle 2-vuotias ajattelee Korvatunturin olevan...) ja muutenkin joulupukki oli mystisen jännä juttu aattoon asti. Jouluvalot olivat todellinen hitti, kuten jo edellisessä jutussa totesin ja joulukalenterin avaaminen oli todella must! juttu. Tonttulakki oli tosi tylsä, mutta muut joulujutut, kuten kotimme vähäiset koristeet taas jees. Kuusen haku takapihan metsästä oli jopa niin jännittävää, että meinasi tulla kiukku, mutta kun kuusi saatiin mukaan ja isi raahasi sen pihalle, oli isi tosi vahva ja Ainon mukaan korjaa rikki menneen kuusen pian. Jouluaattona kuusi sai koristeet Ainon asettelemana (alimmille oksille ja kuusen alle lattialle) ja ihme ja kumma - koristeet saivat kuusessa myös olla rauhassa.

Tietynlainen touhuaminen ja asioiden valmistelu ihmetytti Ainoa suuresti, mutta viimeistään kun talo täyttyi vieraista eli mummusta, mammasta ja taatasta, Pipsa-tädistä ja Seposta ja serkuista ja pienestä Inkasta, menivät pasmat täysin sekaisin - kenen sylissä kuuluu nyt istua ja kenelle esitellään kirjoja?! Aino päättikin hoitaa asian lopulta ensin syömällä herneitä hyvällä ruokahalulla, mitä hän ei normaalisti tekisi ikinä ja lopulta sulkeutumalla omaan huoneeseensa niin, että kun menin katsomaan, hän luki itselleen satua kirjasta ja huusi "äiti mene pois, laita ovi kiinni!".

Ja kun pukki tuli! Tyttö meni ensin aivan lukkoon ja säntäsi Pipsa-tädin syliin, eikä suostunut katsomaan päinkään kun pukki yritti tyttöä jututtaa. Mutta kun lahjasäkin suu avautui, tajusi Aino homman jujun ja kantoi lahjoja säkistä omaan jemmaansa tottunein ottein. Ihmetystä herätti vain se, että joku muukin sai lahjoja kun Aino! Varsinkin pieni Inka kilpailijana taisi jopa viedä voiton pakettejen runsaudessa.

Pukin syliin ei Aino kuitenkaan uskaltanut, äidin sylissä hiukan lähemmäs vain, niin että pystyttiin toteamaan pukin parran aitous. Ehkä sitten ensi vuonna, kun pukki on jo vanha tuttu. Iloisen vilkutuksen pukki sai peräänsä ja taitaa olla odotettu vieras toistekin!

Lahjat olivat mieluisia, lego-laatikko kannettiin heti piiloon omaan huoneeseen tarkempaa tarkastelua varten. Paras taisi olla hoitotädin valitsema sammakko, joka on aaton jälkeen kulkenut kainalossa lähes kaikkialle. Myös jutteleva Pipsa-possu naurattaa Ainoa aina uudestaan.

Joulu jäi varmasti mieleen pitkäksi aikaa, sillä kaikkiin "missäs me Aino oltiin...?" tai "mitäs tapahtui...?" kysymyksiin vastataan nykyään aina joko "joulupukki" tai "joululahjoja".

Vuosi vaihtuikin sitten rauhallisemmissa merkeissä. Aattona iltapäivällä Aino ja iskä olivat pomppimassa Turun kaupungin tarjoamassa lasten liikunnan ihmemaa -tapahtumassa Kupittaan urheiluhallissa. Olikin valtava näky kun menin paikalle myöhemmin ja urheiluhallin valtavista ikkunoista näkyi noin kolmetuhatpäisen lapsen pomppiva massa. Paikalle oli raahattu jokainen hallin matto ja pari valtavaa pomppulinnaa. Tilaisuus kruunaantui lasten ilotulitukseen, joka oli mittasuhteiltaan täysin sopiva ja ainakin Ainoon teki suuren vaikutuksen, kun "tähdet lentävät ja paukkuu". Vaatikin taas suuria lupauksia uusista ilotulituksista kotona, että sai Ainon kannettua autoon ja kotiin. Kaarinan kaupungin ilotulitus olikin astetta heikompi tai ainakin se pilvisestä säästä johtuen näkyi meille salmen yli aika huonosti. Tyydyimme ääniin ja omiin tähtisädetikkuihin. Koko yön Aino nukkui autuaan tietämättömänä valtavasta paukuttelusta, joka meidän mielestä jatkui vähän liiankin kauan.

Näin on joulut ja muut pyhät vietetty ja tavallisen tappava arki koittakoon!
]]> 2008-01-01T20:54:00+02:00 2019-08-04T16:03:34+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2008/01/joulun-jolkotusta Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Ensimmäinen luukku auki]]> Joulupukki tuo Ainolle tänä vuonna tytön omien sanojensa mukaan hyvää ruokaa, joten homma on vanhemmille onneksi aika helppo. Jouluvalot ovat tehneet suuren vaikutuksen, niitä on jopa saatu lähteä mummun kanssa kaupungille asti pällistelemään. Tontut ja enkelit ovat jo tuttua kauraa ja vanhoja kavereita.

Muuten meillä eletään hyvin vahvaa oman tahdon aikaa. Eilen illalla huutoepisodi kesti melkein vartin kun pottailu ei huvittanut. Aamuisin vaatii aikamoista diplomatiaa että kiireessä haalari menee päälle äidin eikä Ainon itsensä pukemana. Myös äidin käsittämätön tapa pitää lakkia väärin päin päässä, on aiheuttanut pari huutokohtausta. Lakki laitetaan päähän niin, miten Aino sanoo PISTE!

Muuten elämä on kuitenkin yhtä aurinkoa ( Ainon mielestä, siis), tai hauskaa, kuten hän itse asian ilmaisee. Monet asiat ovat "hauskaa". Mörköooppera on hauskaa, tasajalkaa pomppiminen on hauskaa ja Pipsa-possu ja Myyrä -videot vasta ovatkin hauskaa!!

Torstaina Aino kertoi, että "purkka oli päässä". Sanoin että "jaaha, kukas sen  sieltä pois otti?", johon sain vastaukseksi että Hilkka-täti oli purkan poistanut. Syytä purkan päähän joutumiseen en kuitenkaan saanut.

Aino on myös omaksunut tavan käytää päätettä -pas jokaisen kehoitussanan perässä. Onkin astetta pehmeämpää komentaa äiti vaihtamaan dvd-elokuvaa huutamalla: "tulepas äiti vaihtamaan levy!" ja "Laitapas Pipsa-possu päälle!".

Niin ja vielä - kiitoksia sille ihmiselle, joka on keksinyt Hop Lop - konseptin! Voiko olla mitään helpompaa tapaa saada tytöstä energiat pihalle, kun päästää kaikki virta irti ja sata lasissa pehmeiden seinien ja pomppulinnan, pallomeren, liukumäkien, tunneleiden ja riippusiltojen huomaan. Kannattaa kokeilla!

1100021.jpg
Näin se eka luukku aukeaa
]]> 2007-12-01T21:08:00+02:00 2019-08-04T16:03:36+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/12/ensimmainen-luukku-auki Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[maailma jää facebookin jalkoihin...]]>
Kuitenkin muutaman viimeisen viikon ajan kyseistä "sosiaalipornon" luolaa on käsitelty varmasti kaikissa medioissa, tusinassa ajankohtaisohjelmia ja kourallisessa aikakauslehtiä. Toiset kannustavat, toiset varoittavat. Huhuja liikkuu, että mm. pankkikortteja on hankittu väärin oikeuksin facebookista saaduilla tiedoilla ja toki varmasti myös tietynlaisen pedofilian uskotaan leviävän (myös) tämän myötä.

No mikä sitten on tämä kummajainen nimeltä facebook? Sinulla on mahdollisuus kirjautua sisään tähän verkostoon, antaa itsellesi kasvot verkkoon, kerätä ystävistäsi, tai ihmisistä, jotka tiedät etunimeltä ja olet joskus kymmeniä vuosia sitten tavannut verkoston ja "vakoilla" mitä tuntemasi ihmiset tekevät nykyään, minkä näköisiä ovat, ovatko edelleen sinkkuja, ovatko jo hankkineet perhettä ja ennen kaikkea - kenen kavereita ovat. Sitten voit lähetellä kavereillesi kaikkea kivaa virtuaalista, kuten halauksia, vampyyrin suudelmia, oluita (!!) ja kuumia perunoita.

Tämä on siis se uusi mullistava juttu. Facbook, joka vie aikaa työnteolta (allekirjoitan väitteen), saa aikaan riippuvuutta (allekirjoitan edelleen...) ja on silti jotain käsittämättömän amerikkalaista...

Mutta, tämä on tätä päivää!
]]> 2007-11-02T21:18:00+02:00 2019-08-04T16:03:38+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/11/maailma-jaa-facebookin-jalkoihin Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Ei mitään uutta...]]>
Onneksi tuo on sentään liioittelua, sillä viikkoomme tuo sisältöä mm. espanjan opiskelu, jota jatkamme Jaakon kanssa nyt toista vuotta. Mukavaa vaihtelua arkeen, vaikka "alkuhuuma" opiskelusta on hävinnyt ja normaalit ongelmat kielen opiskelussa tulleet esille - sanasto kun ei vaan tartu päähän! Tämän ajan Aino viettää mummulassa, josta löytyy aina piparia ja usein jäätelöä (josta Aino muistaa muistuttaa koko viikon ajan..). Lisäksi olen käynyt Kaarinan uimahallilla vesijumpassa (= pakonomainen tarve liikkumiseen ja (muka) painonpudottamiseen) ja säännöllisen epäsäännöllisesti juoksemassa - ainakin korttelin ympäri! Torstait vietämme Ainon kanssa tyttöjen iltaa kun Jaakko on harjotuksissa. Silloin yleensä kylvemme ja vietämme laatuaikaa kaksin. Että tällaisista asioista koostuvat meidän viikot, tasapaksua taaperrusta johon valoa tuo onneksi Aino sutkautuksillaan ja aurinkoisella olemuksellaan.

Aino on ottanut loppukesän-alkusyksyn aikana ison kasvupyrähdyksen. Tämän huomasin kun jouduin kantamaan valtaosan vaatekaapin sisällöstä varastoon. Neuvolassa, jossa kävimme jo hyvä tovi sitten ja vielä Turun puolella kun äiti saamattomana ei saanut aikaiseksi ilmoittaa kaupunginvaihdosta, oli kaikki hyvin ja kohdallaan ja mitat 81,5 cm ja 12,1 kg. Normaalilla alakäyrällä, mutta suunta ylöspäin! Neuvolan nuivahko lääkäri ei sukonut Ainon puhekykyjä, vaikka Aino luetteli hienosti kaikki sanat kirjasta ja enemmänkin. Kun kerroin Ainon osaavan myös kolmen sanan lauseita, pyöritteli lääkäri silmiään tyyliin "tiedätköhän itse edes mikä on kolmen sanan lause..." no, ei ole pakko uskoa, mutta näitä lauseita on tullut jo paljon ja jo kauan! Lisäksi Aino osaa laskea jo kahteen, eli käytännössä tietää mikä ero on "yhdellä linnulla" ja "kahdella linnulla" ja osaa myös kertoa onko kyseessä "kaksi koiraa" vai "yksi koira". Keskusteluja käydään ahkerasti ja jutun voi ainakin hyvällä mielikuvituksella kokea olevan vuorovaikutteista. Niin ja menihän se pakollinen palikkatestikin ihan putkeen ja palikoista tuli torni.
Onhan se oma tahtokin jo löytynyt aika vahvasti. Varsinkin "Aino itte" -asiat ovat herkkiä ja saavat paljon mielipahaa aikaan jos tahtomisia torpeedoidaan. Haalarin pukeminen päälle itse ei ole kuitenkaan maailman helpoin homma, ainakaan vajaa kaksivuotiaalle! Joskus shown aikaansaamiseen ei tarvita kuin se, että äiti on ihhottava eikä anna enää kolmatta purkkaa tai dents-pastillia putkeen tai iskä ei tiedä missä järjestyksessä pupu, Robert ja nalle pitää laittaa tuolille istumaan. Kyllä on siis rankkaa!

Viime viikonloppuna järjestettiin nykyisessä kotikaupungissamme Kaarinassa paikallisten perhepäivähoitajien toimesta nuorisotila Vaparissa lastentapahtuma "Lystikäs". Tapahtuma oli varsin oiva juuri Ainon ikäiselle taapertajalle, jolle aktiviteettien keksiminen ole vielä kovin haastavaa ja pari patjaa antaa jo suuren ilon. Vapariin oli koottu siis patjoja, palloja, mopoja, putkia ym. sälää, joilla lapset saivat kikkailla sydämensä kyllyydestä. Välillä oli ohjattuja jumppatuokioita ja paikalta sai ostaa myös mehua ja pullaa. Parissa tunnissa sai lapsen juoksutettua väsyneeksi mutta onnelliseksi ja päälle pitkät päikkärit! Näitä lisää, kiitos Kaarinan kaupunki!

Tässä vielä epämääräinen kokoelma syksyn kuvasatoa. Yritän olla ahkerampi kirjoittelussa jatkossa!

986354.jpg
Aino Kauppahallin ihanassa lelukaupassa, valinnan vaikeutta!


986359.jpg
Pikku-Förillä ajelemassa

986356.jpg
Varsinainen luukkuvahti

986361.jpg
Lasten Lystikkään kivat temppuradat
]]> 2007-10-15T22:22:00+03:00 2019-08-04T16:03:40+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/10/ei-mitaan-uutta Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Vanhempien vapaapäivä]]>
Meidän oli tarkoitus lähteä tänään purjehtimaan päiväksi. Ainolle oli buukattu hoitopaikka, syksyn kelit kun voivat olla arvaamattomia ja taka-ajatuksena oli myös juhlistaa pari viikkoa sitten ollutta hääpäivää jonkinlaisella aterialla.

Aamulla säätiedoituksen kuunneltuamme tulimme kuitenkin toisiin aatoksiin - sadetta lupailtiin koko päiväksi ja tuultakin reippaanlaisesti. Ei siis merelle, mutta koska hoito oli sovittu niin miksi sitä korttia ei käyttäisi kuitenkin. Lapset (meidän tapauksessa siis lapsi ja koira) hoitoon ja mitä me tekemäään: siivoamaan kotia! Oli ihanaa imuroida kun kukaan ei tullut auttamaan siinä ( vaikka on toki ihanaa että puolitoistavuotias haluaa olla avuksi kaikessa), pestä keittiön lattia, laittaa puuttuvat taulut seinälle, juoda välillä kahvit rauhassa, lajitella miljoonat eri muutossa ylimääräiseksi jääneet ruuvit paikoilleen, laittaa lelut järjestykseen ja vaatteet kaappiin. Ja lopputulos jopa näytti hyvältä!

Loppupäivä olikin sitten varsinaista luksusta, kävimme tutustumassa Aboa Vetuksen Mikael Agricolasta kertovaan näyttelyyn ja Ars Novan Turku Biennali 2007 -näyttelyyn. Edellisistä ensimmäinen tosin oli enemmän meidän mieleen, nykytaide on aina vähän arvaamatonta, vaikka on toki hienoa että käytetyistä leipäpaketeistakin saadaan taidetta. Päivämme kruunasi päivällinen ravintolalaiva Cindyn salongissa - kukaan ei vetänyt pöytäliinaa alas tai vaatinut maistaa jokaista lautasen herkkua. Ja keskustelukin onnistui ihan normaalilla tyylillä ilman keskeytyksiä. Näimmepä jopa tasavallan presidentin joka tuotiin veneellä Kultaranta VII Aurajokeen ja hetkeä myöhemmin kiikutettiin pois.

Kun Aino haettiin kotiin mamman ja taatan luota, oli hän virtaa täynnä ja iloinen nähdessään isän ja äidin. Ja ehkä isällä ja äidilläkin taas hiukan enemmän virtaa pyörittää tätä showta. Eläköön vapaapäivät!
]]> 2007-09-02T22:51:00+03:00 2019-08-04T16:03:42+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/09/vanhempien-vapaapaiva Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Lyhyt matkakertomus]]>
Tässä lyhyt kertomus perheemme kesälomareissusta, Ainon ensimmäisestä matkapurjehduksesta Ahvenanmaalle:

Lähdimme matkaan lauantaina heti kun äiti oli päässyt töistä. Paraisten Hesburgerin kautta merelle ja lähes tyynessä säässä kohti Kustavia. Matkalla havainto yhdestä hylkeestä. Perillä Parattulassa olimme myöhään, Aino jo nukkui. Vastassa miljoonia hyttysiä.

Aamulla matka jatkui trampoliinipomppimisten ja jätskin syöntien jälkeen hieman mukavammassa purjehdussäässä kohti Uuttakaupunkia.Myötätuulessa lähes Pakkahuoneen vierasvenesatamaan saakka. Leikkipuisto ihanasti rantalaiturilla, lapsiperheen unelmia! (sitä kiinnittää lapsen kanssa purjehtiessa huomionsa satamien varustelussa täysin erilaisiin asioihin kuin ennen). Illalla sauna ja kylmä mehu + olut, aamulla kauppareissu ja kirjavaraston täydennystä. Pakkahuoneen munkit hakevat vertaistaan! Matka kulki tyynessä (taas) kohti Isokarin majakkaa. Matkalla havaintoja sinilevästä. Tutustuminen Isokariin, iskä ei uskaltautunut majakkaan ylös, joten katselimme sitä turvallisesti maan kamaralta. Jatkoimme matkaa, nyt peilityynessä ja sinilevän saattelemana. Reissun toinen hyljehavainto. Saavuimme Ainon nukkumaanmenoaikoihin Vuosnaisiin. Viereisessä veneessä pääkaupunkiseutulaisia juoppoja ja rannassa miljoona hyttystä!

872738.jpg
Isokarin majakka ja majakkavahti

872753.jpg
Tyyntä oli... tuulesta ei tietoakaan!


Nautittuamme Boriksen ja Mariksen loistavan lounaan josta ei sorttimenttia puuttunut, jatkoimme edelleen tyynenä pysyttelevässä säässä Kihtiä alaspäin, kohti Ahvenanmaata. Lapposeen saavuimme alkuillasta, Aino kokeili merivettä mutta katsoi paremmaksi rakennella vain kakkuja hiekkarannalla. Keinut oli tarkoitettu isommille lapsille, tosi tyhmää!

872737.jpg
Tässä vaiheessa on uskaltauduttu vasta hiekkarannalle

Aamulla (viikonpäivästä ei enää tietoa, päivämäärästä puhumattakaan!) Pipsa-täti (Jaakon sisko) soitti ja kyseli reittisuunnitelmia. Olimme huomanneet vaippavarastojen huvenneen ja reittisuunnitelmat olivat kauppaan päin. Koska Pipsa ja Seppo olivat kuitenkin lähdössä Maarianhaminasta ja me jotain reittiä sinne päin, sovimme vaippatreffit Sottungaan, Suomen väkimäärältään pienimpään kuntaan. Illalla yhteisruokailua ja Ainolle mieluista uutta seuraa, iskän ja äidin naamat alkavat jo kyllästyttää! Päivän keli oli jo huomattavasti tuulisempaa.

872748.jpg
Pipsan kanssa on kivempaa...

Kohti Kökaria jatkoimme aamulla, vierailtuamme ensin Sottungan kylällä lainapyörillä. Saavuimme viehättävään Sandvikin rantaan, pääsimme saunaan ja Aino nautti uimisesta täysin rinnoin ja sinertävin huulin.

872755.jpg
Nyt ei vedestä huvittaisi tulla enää pois ollenkaan!

Kökarissa viihdyimmekin pari päivää, kun niin kauas kerran oltiin päästy niin siitä oli syytä nauttia. Pyöräihimme Karlbyhyn, kävimme tutustumassa muinaiseen franseskaaniluostariin ja saunoimme ja uimme vielä toistamiseen. Oikein viihtyisä paikka tämä Kökar ja Sandvik, ainoa miinus keinujen ym. sijoittelusta (roskalavojen takana, punkkivarmassa lepikossa).

Kun viimein lähdimme, päivänä eräänä, Kökarista kohti uusia satamia, oli keli mitä komein. Myötätuulessa, mukavassa auringonpaisteessa, purjehdimme pelkät uikkarit päällä tuntikaupalla. Matkalla kokeilimme väylän riittävyyttä laivalle, yhteysalukselle ja meille, hyvin antoi myöden. Saavuimme Bomarsundin rantaan, muinaisen oolannin sodan maisemiin illalla viittä vaille reissumme ensimmäistä sadetta.

Tutustuttuamme maamme Venäjän vallan aikaisiin taistelutantereissiin ja mahtilinnakkeen raunioihin jatkoimme matkaamme edes hiukan tasokkaampien palveluiden toivossa kohti Kastelholmaa. Bomarsundin plussapuoleksi nimetään kuitenkin "pienten lasten keinu". Muu palvelu olikin aika neuvostoaikaista.

Kastelholman vierasvenesatama olikin sitten viihtyisä ja kaunis. Pienen lahden pohjalla, toisella puolella iso golfviheriö ja toisella puolella vanha linna. Rantautumistilanteen aikana Aino päätti popsia suihin putkilollisen huulirasvaa, nam nam!! Pääsimme taas saunaan, mikä olikin suurta plussaa parin nihkeän päivän jälkeen. Illalla intouduimme nauttimaan valkoviiniä, yhden kanisterillisen verran!

872742.jpg
Nyt alkaa jo kypsyttää tämä purjehdus

Aamulla tutustuimme Jan Karlsgårdenin maaseutumuseoon ja linnan pihaan sekä nautimme Ålands pankakan. Jatkoimme kuitenkin suht ripeästi kohti Maarianhaminaa, koska ruokavarasto alkoi huutaa tyhjyyttään. Lumparn, joka on melkein järvi, todella sisämeren tyyppinen alue ja uskotaan että kraaterin pohja, nostaa mukavan aallokon mataluudellaan ja tätä vastatuuleen purjehdimme Ainon nukkuessa tyytyväisenä pari tuntia. Saavuimme Maarianhaminaan viideltä iltapäivällä ja menimme suoraan hampurilaisille.

Maarianhaminassa vietimmekin sitten kaupunkilomaa neljä päivää, kierrellen erilaisia leikkipuistoja, käyden kylpylässä ja lintupuistossa, eläen lähes täysin Ainon ehdoilla. Puistoja riitti ja Aino sai maistaa lounaaksi nakkisämpylää, päivälliseksi pizzaa ja lukemattomia määriä pillimehua ja jäätelöitä. Käytiinpä jopa sateisena päivänä piipahtamassa Ruotsissa (Grisslehamn) Eckerö Linella. Ja siellä syötiin muusia ja lihapullia, maiskis! Ja laivan leikkihuone oli verraton!

872741.jpg
Kaupunkiloman huvituksia - karusellissa koko poppoo

Perjantaina kyytiin tuli Mikko-eno ja Jenni. Tuuli, joka oli varoituksen arvoinen sekä saaristomerellä että ahvenanmerellä, pidätti meidät kuitenkin laiturissa lauantaiaamuun. Tällöin kukonlaulun aikaan starttasimme ja lähdinne höykytykseen ja keikutukseen. Parin uudelleenarvioinnin ja reittimuutoksen jälkeen pääsimme kuitenkin kunnialla "suurten vesien" yli ja lähelle kotia. Lappon rantaan saavuimme illalla klo 20.55, rantaravintolan kylmät siiderit maistuivat mahtavilta ja tasainen maa tuntui Ainon jaloissa mukavalta 15 tunnin venematkan jälkeen.

Loman viimeinen päivä, sunnuntai, valkeni kauniina ja meille aikaisena. Matka kohti kotilaituria alkoi jälleen aikaisin, koska kotona riittäisi vielä illaksi hommia. Oikein mukavassa ja meille pääosin myötäisessä tuulessa viiletimme kohti kotilaituria. Paluuliikennettä oli havaittavissa kotivesillä ja hävisimme kisassa liian monelle.

Veneen löytäessä oman paikkansa laiturissa oli edessä enää siivous ja pakkaaminen. Joku ystävällinen sielu oli myös ehtinyt iskeä Fiatimme lasin rikki parkkipaikalla. Tästä ja tietysti myös loman loppumisesta apeana, mutta myös väsyneinä kotiin matkatessamme totesimme että kyllä reissussa on kiva olla, mutta kotiinkin on kyllä kiva palata!


Nyt jo toista viikkoa yritämme palautua takaisin normaaliin päivärytmiin ja vaikeaa on! Ja loma kesti vain kaksi viikkoa...

p.s. kuvat lisään, kunhan saan ne siirrettyä kuvagalleriaan... ehkä jo huomenna?
]]> 2007-08-27T21:17:00+03:00 2019-08-04T16:03:44+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/08/lyhyt-matkakertomus Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/ <![CDATA[Partioleireilyä]]> Olimme Turun NMKY:n Harvan leirisaaressa Auran Tähti Poikien kesäleirillä vierailemassa lauantaista sunnuntaihin. Vain näin lyhyen ajan, koska kaikilla ei ole lomaa... Mutta kyllä oli kivaa! Meressä sai läträtä mielin määrin, vaikka rannat tosin olivat hiukan kivisiä ja leväisiä, kivat partiosedät (varsinkin Hannu-setä) tarjoilivat mehua ja keksejä ja ruokaa sai suoraan nuotiosta! Ja paljon oli kavereita ja seurattavaa. Johan sitä pienen ihmisen pää aivan meni pyörryksiin, kun poikia ja tyttöjä vilisi ympärillä ja vähän vanhemmat partiolaiset kertoivat jänniä tarinoita menneiltä partioajoilta.
Telttaan emme päässeet vielä nukkumaan, nukuimme turvallisesti talossa. Telttaretken teemme sitten ehkä ensi kesänä. Ehkä ensi vuonna äidilläkin on pidempi loma ja voimme viipyä leirillä pidempäänkin. Ensi kesänä Ainokin osaa jo varmasti pari partiolaulua ja kourallisen sudarileikkejä.

Muutama kuva vielä leirielämyksestä:

768213.jpg
Rinkassa on hyvä reissata

 768207.jpg
Sinilevän varalta oli hyvä käydä kylvyssä uinnin jälkeen
768211.jpg
Nauratan Jussia ja Mattia jutuillani

768210.jpg
Vapise Sari Multala, täältä tulee Aino!

]]> 2007-07-25T22:45:00+03:00 2019-08-04T16:03:46+03:00 https://ainotuulia.vuodatus.net/lue/2007/07/partioleireilya Ainotuulia https://ainotuulia.vuodatus.net/