Tällä viikolla Jaakkokin on kotona meidän kanssa, omakin olo tuntuu välillä lähes lomailulta, kun on toinenkin nostamassa tuttia ja keinuttamassa sitteriä. Aamuisinkin on tullut nukuttua ruhtinaallisen pitkälle, jopa niin pitkälle että melkein myöhästyin hammaslääkäristä! Ja sehän oli jo niinkin aikaisin kuin 11.15.

Hammaslääkäri - niin, varsinaista herkkua! Hammaskiven poisto raaputtamalla metallikoukulla tuntuu todella miellyttävältä! Vaikka ero kouluhammaslääkäriaikoihin mm. palvelun tasossa on huima, ei se saa instrumenttien tunkemista veren makuiseen suuhun tuntumaan juhlalta... Ja tästä herkusta pitää vielä maksaa. Ja vaikka miten tarkkaan pesisi hampaita, on aina vaan jotain huomautettavaa kun vastaanotolla käy.

Ainosta on tullut varsinainen papupata! Hän huutelee ja juttelee oikein urakalla, höpöttelee myös itsekseen mutta oikein innostuu kun on joku kuuntelemassa. Ja sitä juttuahan kuuntelisi vaikka miten paljon, kuulostaa ihan oikeasti että jutussa olisi myös sisältöä. Tai ehkä äidin korvat vain kertovat sen.

Viikonloppu olikin kaikessa mukavuudessaan kovin ohjelmantäyteinen kun veljeni Mikko ja Jenni olivat kylässä. tehtiin hyvää ruokaa ( mm. juustofondyeta, nam nam!) ja suunniteltiin tulevaa purjehduskesää. Venetöitä on taas riittämiin ja rahanmeno on väistämätöntä, mutta työthän ovat terapeuttisia ja onko kukaan koskaan kuullut veneenomistajasta, jonka veneeseen ei uppoa rahaa joka vuosi vähintään rekka-auton lavallista?!? Toistaiseksi tämän kaiken korvaa pelkästään olotila jonka omalla veneellä purjehtiminen antaa!

Huomenna on edessä 3 kk. neuvola ja ensimmäinen rokotus. Mitenköhän tästä selvitään kun äiti itsekin on hysteerisen piikkikammoinen...