Yllätän nyt teidät kaikki uudella kirjoituksella näin tulevan juhannuksen kunniaksi. Edellisestä kirjoituksestahan on ehtinyt vierähtää vasta kuukauden päivät...

Mitään mullistavaa tai ainakaan dramaattista ei kuitenkaan ole tässä ajassa ehtinyt tapahtua. Tällä hetkellä eletään vaan aika kiireistä sesonkiaikaa, sekä työrintamalla (veneala) että siviilielämässä, jossa näitä alan lopputuotteita yritetään hyödyntää mahdollisimman hyvin. Lähinnä siis omaa venettä. Merellä olemmekin olleet ahkerasti, veneen vesillelaskun jälkeen joka viikonloppu on vene ollut liikenteessä!

Ainokin on alkanut omaksua veneilyhommia hurjaa vauhtia. Ei nyt ehkä ihan vielä tee solmuja eikä hyppää ensimmäisenä laiturille, mutta kerta kerralta kulkee veneessä varmemmin ottein, viihtyy enemmän yksinään ja tutkii paikkoja, nukkuu ja syö hyvin ja on enimmäkseen aurinkoinen. Aina ei tietystikään muistu mieleen veneen äkkinäiset liikkeet ja epämääräiset kulmat joihin pää helposti osuu, mutta kuhmut päässä pikku hiljaa alkaa nuorimmainenkin tottua tähän kesäkotiimme.

Ainolle mieluisimpia hetkiä ovat tietysti saarikohteet joissa käymme, tähänastisia kohokohtia ovat ehtineet olla keinut Vepsän saaressa, hiekkalaatikko Nauvossa, rannat Gullkronassa ja kaikkein parhaimpana kanit, possut ja koirat Helsingholmenissa. Pienille silmille ja käsille löytyy tutkittavaa ja tutustuttavaa joka satamassa ja näistä kokemuksesta rikastuneena unikin maistuu veneessä jopa ehkä paremalle kun muualle. Harvinaista herkkua ovat nimittäin aamut, jolloin pikkuneitikin nukkuu rauhassa aina puoli yhdeksään asti!

Tässä vielä kuvasatoa alkukesän reissuilta: