Eilen vietimme hääpäivää perheen kesken. Olimmekin varsin aktiivisia - asentelimme portaisiin portit, kävimme sekä rinkka- että vaunukävelyillä ja säädimme pinnasängynkin alimmalle tasolle. Puuhantäyteistä pyhäpäivää siis kerrankin koko perheen voimin. Illalla juhlistimme vielä tätä merkkipaalua juhla-aterialla johon kuului Martinsillan grillistä haettuja makkaraperunoita ja aitoa shampanjaa, keltaista leskeä kristallilaseista. Varmasti persoonallinen hääpäivän illallinen, sopii näin paperihääpäivän kunniaksi...

Aino otti myös juhlallisesti askeleensa ylöspäin, kirjaimellisesti nousemalla hienosti ilman apua jaloilleen arkkupöytää vasten. Nyt tiedetään mitä harjoitellaan tästä eteenpäin ainakin pari viikkoa... Ruhjeilta ei ehkä vältytä ja pettymyksiltä vielä vähemmän, niitä ja niiden aiheuttamia surkeita huutoja kun kuultiin jo eilen illalla aika lailla. Kun mieli vielä jaksaisi, mutta kädet ja jalat ovat jo aivan väsyneitä! Mustelmiakin ehkä odotettavissa.